sunnuntai 14. syyskuuta 2008

There are no stars in the New York sky..





...they are all on the ground.

No niin, olen palannut New Yorkista, nuhaisena ja aivastelevana tietenkin. Vaikka sää oli muuten helteinen, parina päivänä saimme nauttia Ike- ja Hanna-hurrikaanien aikaansaannoksista, ja minähän kuulun niihin ihmisiin jotka vilustuu heti kun nenänpää vähän kastuu. Seuraa siis houreisen piiiiitkä (!) New York-postaus.



New York oli... noh. Miten sen nyt sanoisi. Siinä vajaassa kahdessa viikossa jonka vietimme siellä ehti tekemään ja näkemään ihan hirveästi, mutta ei sitten kuitenkaan oikeastaan yhtään mitään. En oikein onnistunut saamaan selkeää kuvaa kaupungista.

Ihan ensimmäiseksi suosittelen ostamaan metro cardin, viikon lippu maksaa vain 25 dollaria ja sillä pääsee Manhattanin lisäksi myös Bronxiin, Queensiin ja Brooklyniin. Metrokartta on vähän sekava (sama väri voi tarkottaa montaa eri linjaa, ja kahdella eri linjalla voi olla sama tunnus) mutta ärsyttävistä epäloogisuuksista huolimatta metroa on kuitenkin helppo käyttää. Puheet New Yorkin metron vaarallisuudesta kannattaa unohtaa ihan saman tien, siellä matkustaa kaikenlaisia ihmisiä eikä todellakaan tarvitse pelätä (tosin ihan yömetroa ei käytetty, eli siitä en osaa sitten sanoa). Bronxiin tai Queensiin menevässä metrossa voi muuten tällainen vaalea suomalainen kokeilla, miltä tuntuu kuulua vähemmistöön. Suosittelen kaikille, on aika silmiä avaava kokemus.





Olin yllättynyt siitä, miten kaunista Manhattanillakin paikoittain oli. Upeita istutuksia ja puiden reunustamia katuja! Meidän hostelli oli Upper West Sidellä, mutta Manhattanin naapurustot vaikutti musta kaikki aika samoilta, kannattaa unohtaa ne opaskirjojen "Lower East Side on täynnä juutalaisia ja Sohosta taas löydät kaikki taitelijat" -sepustukset. Oikeasti Manhattan on niin pirun kallis nykyään, että suurin osa etnisistä yhteisöistä, taiteilijoista ja muista boheemeista on muuttanut Brooklyniin halvempien vuokrien perässä. Esimerkiksi Soho oli toki nätti ja täynnä kiinnostavia kauppoja ja kahviloita, mutta enimmäkseen siellä näki hyvin tienaavia tyyppejä take away-latet kädessä ja latina-nannyja työntämässä rattaissa valkoisia lapsia.

Harlem oli tietenkin oma juttunsa Manhattanin naapurustoissa, kannattaa ehdottomasti käväistä myös siellä vaikka ei olisikaan jazz-friikki. Parhaat lenkkarikaupat löytyy tietty täältä, ja tarjolla on kuulemma parasta soul foodia Etelävaltioiden ulkopuolella. Harlemista löytyy myös ihan käsittämättömiä "kaikki 5 dollaria" -vaatekauppoja, joissa kaikki on räikeää, blingiä, hieman (erittäin) hoochia ja tietenkin muovia. Ihmiset vaikutti ihan huipuilta, porukka tuli juttelemaan ja kahvilan myyjäkin heitti freestyle-räppiä!







Ihanin ja samalla sydäntäsärkevin paikka missä käytiin oli Brooklynin Coney Island. Ihan kuin olisi mennyt ajassa taaksepäin, pitkä hiekkaranta jota reunusti vanhat huvipuistolaitteet, hodari- ja hattarakojut ja käsinmaalatut kyltit. Coney Island oli vielä menneinä vuosikymmeninä huippusuosittu huvittelupaikka, mutta nykyään jäljellä on enää muutamia huvipuistolaitteita ja kojuja (meidän käydessä Coney Islandilla legendaarinen Astroland-huvipuisto oli viimeistä päivää auki). Ilmeisesti nykymaailman lapsille ei enää perinteiset vuoristoradat ja karusellit kelpaa. Surku. Minusta paikka oli ihana juuri siksi että se oli vanhanaikainen ja vähän korni ja ränsistynyt. Kaupunki tietenkin haluaisi hyödyntää rantatontteja rakentamalla luksustaloja, mutta paikalliset ovat kovasti sitä vastaan ja "Save Coney Island!!"-lentolehtisiä jaeltiin meillekin. Vetoankin kaikkiin teihin tuleviin New Yorkin-kävijöihin, jaksakaa istua metrossa vähän kauemmin ja menkää Coney Islandille ja syökää niitä hodareita ja ajakaa maailmanpyörässä ja ostakaa limpparia niistä rähjäisistä kojuista, niin ehkä paikallisille riittää töitä ja Coney Island pelastuu. Sen mukana katoaa kyllä suuri palanen New Yorkin historiaa (ja ehkä koko maailmankin, hot dog nimittäin keksittiin siellä).









Jos asuisin New Yorkissa, alottaisin ihan varmasti lenkkeilyn, niin ihana (ja VALTAVA) oli myös Central Park. Varsinkin aamuisin oli hauska katsella lenkkeileviä ja kahvia kittaavia nykiläisiä (ja nykiläisten koiria!). New Yorkin oravat on sitten täysin häikäilemättömiä sikoja, varokaa niitä!



Koko matkaseurueemme tykästyi kovasti Union Squareen, jolle illan tullessa alkaa kokoontumaan kaikennäköistä jengiä mitä erikoisemmista muusikoista breikkaajiin, piirtelijöihin, palopuheenpitäjiin sekä supertyylikkäisiin hipstereihin. Lähistössä on paljon opiskelijoita, sieltä löytyy mm. New York University sekä Project Runwaysta tuttu Parsons New School for Design. Nappaa vastapäisestä Whole Foods-luomu/terveyssupermarketista purtavaa, istu alas ja katsele ihmisvilinää. Et takuulla tylsisty!





Bryant Parkissa oli käynnissä New Yorkin muotiviikot (yllättäen meille ei sadellut kutsuja näytöksiin...) Puisto oli muutenkin ihana, rauhoittava pieni pläntti hälinän keskellä. Puisto oli täynnä lounastavia bisnesmiehiä ja -naisia, sieltä sai lainaksi kirjoja, ja paikalla oli jopa live-pianisti! Ihan lähellä on myös näyttävä Public Library, joka on tuttu esim. Sinkkuelämää-leffasta.



Paras paikka bongata Vapaudenpatsas on ilmainen Staten Islandin lautta. Samalla matkalla saat myös upeat näkymät Manhattanin siluetista sekä maailman kauneimmaksi sillaksi kehutusta Brooklyn Bridgestä. Jos olet yksi niistä kahdesta turistista, jotka jäävät Staten Islandille eivätkä ryntää takaisin lauttaan, yritä löytää muutama saaren kehutuista second hand-kaupoista!



Ruoka on sitten Kallista. Siis ei nyt yhtä kallista kuin Suomessa, mutta silti. Manhattanilla näytti kaikissa supermarketeissakin olevan kioskihinnat, jotka sitten mukavasti puolittuivat kun kävi kaupassa Brooklynin puolella. Ravintolassa syödessä kannattaa huomioida, että annoksen hinnan päälle tulee vielä verot ja tipit. Tämän vuoksi me syötiin enimmäkseen take away-deleissä, joista saa kaikkea salaateista ja leivistä pizzoihin ja muffinseihin. Valinnan varaa on loputtomiin, mitä New Yorkista ei saa, sitä ei luultavasti voi edes syödä. Luomu ja terveysruoka on tosi kovassa huudossa, lisäksi löytyy rasvaisia mutta edullisia ja houkuttelevia pikaruokaloita ja kaikkea etnistä aasialaisista itäeurooppalaisiin.



Suht edullinen ja herkullinen ja ehdottomasti newyorkilainen juttu on tietenkin bagelit. Aijaijai! En tiedä miten aamuni Suomessa alkaa, kun en enää voi kipaista lähideliin ostamaan bagelia tuorejuustolla. New Yorkiin menijät, SYÖKÄÄ BAGELEITA!! Ne on paitsi tajuttoman hyviä, myös oiva merkki siitä miten iso osa juutalaisella kulttuurilla on New Yorkissa. Toinen pakollinen New York-juttu on tietty juustokakku. Arvatenkin ihan pirun hyvää.

Köyhiä ja kodittomia New Yorkissa tietenkin riittää, ja se on paikoittain aika raastavaa katsottavaa. Rahaa kannattaa lahjoittaa mieluummin järjestöjen työntekijöille (esim. United Homeless Organizationin tyyppeihin ei voi olla törmäämättä), koska silloin tietää ettei rahat mene viinaan tai huumeisiin. Vaikka jokaiselta Chinatownin kaupustelijalta ei voi ostaa feikki-Guccia, juomat ja pikaruuat kannattaa ostaa pienistä kadunvarsikojuista, jolloin tuet mahdollisesti rutiköyhää newyorkilaista ennemmin kuin ylikansallista yritystä. Ja hinta on luultavasti jopa halvempi kuin kaupassa.





Hupaisaa New Yorkissa oli se, että ei siellä kukaan mitään englantia puhu. Riippuu tietysti missä aikansa viettää, mutta esim. meidän hostellin työntekijät puhuivat kaikki espanjaa (osa VAIN espanjaa), viereisen kadun hedelmämyyjä oli Lähi-Idästä ja leipäkaupan poika puhui pelkkää ranskaa, Coney Islandilla kuuli lähinnä venäjää. Chinatownissa kaikki on kiinaksi, ja metroissa osa mainoksista on espanjaksi. Paikallislehtiä saa niin englannin, espanjan kuin hepreankin kielillä. Oli hämmentävää ja toisaalta todella hauskaa huomata, että asiointi joissain liikkeissä oli oikeasti vaikeaa, vaikka puhun hyvää englantia ja oltiin Amerikassa. New York on aivan mieletön paikka siinä mielessä, miten paljon erilaisia ihmisiä siellä on.



Mitään Sinkkuelämää-meninkiä en nähnyt oikeastaan missään, kaikkialla ihmiset vaikuttivat aika tavallisilta. 5th Avenue oli oikeastaan ainoa paikka, jossa pystyi aistimaan sitä leffoista ja tv:stä tuttua New Yorkin sykettä ja glamouria. Oli jotenkin jopa absurdia lukea seuraavana päivänä lehdestä, että jossain on ollut ne ja ne julkkisbileet, kun omat kokemukset oli niin päinvastaisia. Veikkaan, että New York olisi kyllä täysin erilainen kokemus, jos rahaa olisi paljon.





Ai mutta bongattiinhan me julkkiksiakin, poikaystävä näki LL Cool J:n nousevan limusiinista, mä bongasin yhden TV-näyttelijän jonka nimeä en muista, ja New York-Pariisi-lennolla meidän kanssa oli komeuksien komeus Viggo Mortensen. Taru sormusten herrasta- nörtti sisälläni hyperventiloi edelleen :) Pari kertaa nähtiin myös paparazzirykelmiä, mutta ei sitten jaksettu jäädä kyttäämään jos jossain olis ollu joku tyyppi. Että onhan se kuitenkin hieman erilainen paikka kun tämä meidän Suomi, jossa julkkikset kulkee joukkoliikenteessä ja presidenttikin käyttää S-etukorttia.

Rahaa oli kuitenkin sen verran, että voitiin shoppailla. Dollari on noussut viime aikoina kohisten, joten mitään superhalpaa siellä ei enää ole, mutta halvempaa kuitenkin kuin Suomessa. New Yorkissa voi shoppailla ympäri kaupunkia, joten mitään kattavaa shoppailuopasta en osaa tehdä, voin vain kertoa missä itse käytiin.
Broadwaylta löytyy edullisemmat ketjut, tallaamisen voi aloittaa vaikkapa kävelemällä Times Squarelta Broadwayta pitkin. Sohossa (etenkin Prince Streetillä ja sen ympäristössä) on trendikkäämpiä ja kalliimpia ketjuliikkeitä sekä ihania putiikkeja. Vintage- ja second hand-kauppoja en yllätyksekseni tainnut nähdä yhtäkään, mutta kuulemani mukaan suurin osa niistä sijaitsee East Villagen suunnalla.
Lenkkarifriikit suuntaavat ehdottomasti Harlemiin, esim 125th Streetillä lenkkareita myyviä kauppoja on vieri vieressä. Chinatownista löytää kaikkea ja halvalla, tosin suurin osa on krääsää. Ota suunta Canal Streetille ja poikkea myös sivukaduille.






Amerikka on tietenkin outletien luvattu maa. Edullisesti saa etenkin amerikkalaisten suunnittelijoiden (DKNY, Tommy Hilfiger, Calvin Klein, Michael Kors) vaatteita. Manhattanilta löytyy ainakin Daffy's, Filene's Basement ja Century 21 (Daffy'sin ja C21:n Brooklynin myymälät ovat mielestäni parempia), joista kaikista voi ostaa designer-vaatteita pilkkahintaan. Kengille on vielä oma outlet-ketju Shoe Mania, jossa bongasin esim. Betsey Johnsonin jumalaiset (mutta liian pienet) korkkarit 14 eurolla. New Jerseyn puolella sijaitsee supersuosittu Woodbury Commons Outlet, jonne bussimatka tosin maksaa 40 dollaria (poikaystävän maanittelemana lähdin mutta ei kaduta, sillä shoppailin BCBG Max Azriaa ja French Connectionia pilkkahintaan. Suurin osa tavarasta on kuitenkin ihan tylsää ja turhaa ja 70 prosentin alennuksessakin liian kallista, eli suosittelen harkitsemaan ennen kuin käytät siihen kokonaisen päivän ja 40 dollaria).

Suosittelen ehdottomasti outlet-shoppailua, mutta kannattaa todellakin laittaa tiukimmat suodattimet päälle. Outletit on valtavia ja niissä pitää jaksaa penkoa. Kannattaa muistaa, että sille on joku syy miksi tavarat ovat päätyneet outletiin. Ei missään nimessä kannata seota ostamaan jotain vain siksi, että se on halpa ja lapussa lukee joku hienon muotitalon nimi. Eksyin esim. Burberryn ja Chloén poistomyyntiin ja tulin maaniseksi niiden 13 euron paitojen ja 100 euron saappaiden keskellä, kunnes tajusin että oikeasti en tarvinnut tai edes halunnut niistä mitään, vaan olin vain sokaistunut siitä, että minulla olisi ollut varaa ostaa Burberryn tai Chloén vaatteita.

Nykistä kannattaa muuten ehdottomasti hamstrata hiustenhoitotuotteita! Kampaamosarjat ovat siellä todella paljon halvempia kuin Suomessa. Itse ostin isot pullot Joicon shampoota ja hoitoseerumia yhteensä 15 eurolla.

New Yorkissa alle 110 dollarin hintaisista vaatteista ja kengistä ei muuten tarvitse maksaa veroa (sen sijaan käsilaukuista ymmärtääkseni täytyy). New Jerseyn puolella vero on muistaakseni jotain 8 prosentin luokkaa.



Shoppailu ei ollut ihan niin mahtavaa ja upeeta kuin olin odottanut. Tarjontaa on, mutta suurin osa trendikkäistä ja erikoisista kaupoista on aika kalliita. Halvemmat ketjut ja amerikkalaisten suunnittelijoiden mallistot on yleensä aika klassista/sporttista peruslinjaa. Jos käytössäsi on rajallinen budjetti, suosittelen mieluummin ostamaan vähän vähemmän mutta laadukasta ja satsaamaan niihin kuuluisiin perusvaatteisiin, joita esim. outleteista voi löytää todella edullisesti Suomen hintoihin verrattuna. Yhden sesongin ihania trendihullutuksia löytää mielestäni paremmin kotoisista ruotsalaisista ketjuliikkeistä. Jos taas käytössäsi on rajaton budjetti, onneksi olkoon, New York on teikäläisille maailman paras shoppailukaupunki.

Tekemistä on kuitenkin kaikkeen lähtöön, jo pelkkä museotarjonta on aivan uskomaton. Siinä missä suurkaupungeissakin on yleensä yksi kuuluisa huippumuseo, NY:stä löytyy jo MoMA, Guggenheim, Whitney ja Metropolitan... sekä tietekin lapsekkaan ihana Museum of Natural History, jonne hukkuu koko päiväksi. Aivan ehdoton juttu on Broadway-musikaali tai -näytelmä. Liput on melko kalliita (saman päivän liputkin maksaa alennettuina 50-60 dollarista ylöspäin) mutta ehdottomasti sen arvoisia! Itse käytiin katsomassa Hairspray, ja vaikkei se mikään maailman taiteellisin ja syvällisin pläjäys ollutkaan, on vaihteeksi ilo katsoa myös huolella (ja isolla rahalla) tehtyä juttua, jossa kaikki on loppuun asti mietitty ja jokainen tanssiaskel oikeassa tahdissa.



Sanoisin ehkä, että jos tulisi mahdollisuus muuttaa New Yorkiin joksikin aikaa, niin muuttaisin. Sen sijaan tällaiselle lyhyelle lomalle en erityisemmin hingu uudestaan. Tuntuu, että sen kuuluisan New Yorkin hengen olisi paremmin löytänyt, jos olisi ollut enemmän aikaa vain hengailla, kuljeskella kaupungilla ja käydä kaiken maailman riennoissa. Turistina siellä tulee vaan juostua pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja näkemistä ja tekemistä on niin hirveästi, ettei oikein tiedä mistä aloittaa. Sangen stressaavaa siis. Mutta ei kai 8 miljoonaa ihmistä voi olla väärässä, on se ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.


-Kirsikka

34 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Missä hostellissa oleilitte?

Jonna kirjoitti...

Hei, kiitos tästä postauksesta:) olen itse lähdössä Nykkiin kolmen viikon kuluttua ja hiukkasen kyllä jänskättää:) Harmi vain, että omalla kohdallani Nykkiaika jää vain viikon pituiseksi, kun lennähdän Indianapolisiin vaihtariaikaisia kavereita tapaamaan kolmeksi päiväksi:)

Anonyymi kirjoitti...

paljonko tuli tämmönen reissu (matkat+hotelli) kokonaisuudessaan maksamaan?:o oli muuten tosi hyvä ja pitkä postaus, ite en ois ikinä jaksanu vastaavaa tehdä:D esittelehän ostoksetkin tässä joku päivä:))

Paula / DPT kirjoitti...

Kää! Mä haluun New Yorkiin!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä postaus! :) Haluaisin itsekin käydä New Yorkissa. Oon kylläkin menossa syyslomalla Los Angelesiin, mutta ihan erilainenhan se on kun toi NYC!

Ansku kirjoitti...

Kiintoisa postaus :) Mä ajattelin 10 vuoden päästä käydä :)

Sini kirjoitti...

Nyt olisi aivan pakko päästä Nykiin! Sinne olen aina halunnut ja nyt kun vielä kirjoitit siitä noin ihanasti...

sandra kirjoitti...

huh, tuli taas aivan järjetön ikävä tuonne.

kirsikka kirjoitti...

Anonyymi, oltiin Candy-hostellissa, joka oli positiivinen yllätys. Tosi siisti jne.

Jonna, no kerkeehän siinä viikossakin jo vaikka mitä. Samapa se, kun ei mikään aika kuitenkaan ole tarpeeksi :) Hauskaa reissua!

Anonyymi, no meidän lennot maksoi 417 euroa, hostellidormi oli yli 30 euroa/yö (järkkyä, mutta tän halvemmalla ei Manhattanilta meinaa löytyä ainakaan lyhyellä varoitusajalla!). Ruokaan meillä meni ehkä 10-20 euroa päivässä, mutta sehän on ihan omasta mausta kiinni, selviää siellä halvemmallakin. Ja metrolippu tosiaan sen 25 dollaria/viikko. Museoiden pääsymaksut ja musikaalit, leffat yms. on aika kalliita, mutta ehdottomasti sen arvoisia. Katsotaan jaksanko väsätä shoppailuista omaa postausta (ostin aika paljon, khm) mutta ainakin niitä tulee näkymään ripoteltuina muihin postauksiin! :)

Paula, kandee mennä! Mä haluaisin seuraavaksi sinne sun cityyn :)

Anonyymi, juu on varmasti tosi erilainen paikka. Ei tuolla NYC:ssä oikeen saa minkäänlaista kuvaa "oikeasta" Amerikasta. Hauskaa reissua sulle!

Ansku, sitä odotellessa sitten :)

Sini, nyt hoprallaa äkkiä kun dollari on vielä edes pikkusen halpa! Kiva jos pidit postauksesta :)

Sandra, en ihmettele... :)

apple kirjoitti...

Matkasi vaikutti todella mukavalta. Postaus oli myös kiinnostava, eikä kyllä yhtään auttanut matkakuumeeseeni.(:

asta kirjoitti...

Upeita kuvia, hienoa kerrontaa ja ennen kaikkea aivan loistavia vinkkejä - KIITOS!

Caramelo kirjoitti...

Saapassentään kun tuo postaus vaan jatkuijatkuijatkui ja jatkui :D Ja VauDe Nykissä! Voin vaan kuvitella kuinka upeeta. Hirveän kateuden ja matkakuumeen aihetteutti murrr ;)

kirsikka kirjoitti...

Apple, noh siihen matkakuumeeseen taitaa olla vain yksi lääke :) Oli kyllä mukava reissu juu!

Asta, voi kiitti, ihan mahtavaa että pidit!

Caramelo, heh mähän varoitin että se on piiiiitkä postaus :) Mullakin on krooninen matkakuume...

cherrie kirjoitti...

ihanan kattava postaus ja hienoja kuvia :) tonne pitää päästä vielä joskus!

Anzku kirjoitti...

Ihana postaus!!!

winda kirjoitti...

Ihana juttu, jaksoin kerrankin lukea jonnkun matkapostauksen kokonaan :)Ja kuume päästä ulkomaille senkun kasvaa... :D

Maarit kirjoitti...

Kiitos mainiosta postauksesta! Matkakuume alkoi vaivata ja asiaa ei yhtään helpottanut se, että luettuani juttusi, töllöstä alkoi Madventuresin viimeinen jakso, jossa sattuivat olemaan, yllätys yllätys, New Yorkissa!

xoxo, Henna kirjoitti...

Olipas hyvin kirjoitettu ja tosi paljon asiaa ja hyviä vinkkejä!:)

Noo kirjoitti...

Mahtavaa! Aika kallis näyttäisi olevan tuo hostellin hinta, varsinkin kun kyse on dormista. Olitte ilmeisesti aika keskustassa? Saa nähdä pääsenkö ensi vuonna matkaan..! Oliko tuo lennon hinta 417 siis pelkkä meno vai menopaluu? Olen katsellut lentojen hintoja, ja ovat melkeinpä poikkeuksetta 500 euroa!

kirsikka kirjoitti...

Cherrie, Anzku, ja Winda, kiitos ja kiva kuulla että piditte jutusta! :)

Maarit, mua kanssa vähän raastoi se Madventuresin jakso, kun just sieltä palasin!

Henna, kiva kuulla, toivottavasti vinkeistä on hyötyä!

Noo, no New Yorkissa keskusta on tietysti vähän suhteellinen käsite... tuo oli kyllä ihan hyvällä paikalla. Harlemissa ja Manhattanin ulkopuolella on kyllä halvempiakin hostelleja, mutta ne on sitten tietty vähän kauempana Manhattanin nähtävyyksistä. Harlemin turvallisuudesta yöaikaan olen myös kuullut juttuja, joskin niihin kannattanee suhtautua järjellä. 417 oli menopaluu, joka kaivettiin netistä ja siinä oli siis kolme vaihtoa ja hengailua Pariisissa. Mutta kestäähän sen, kun halvalla saa.

bea kirjoitti...

Olipas kiva matkakertomus ja houkuttelevia kuvia. Nyt olisi pakko päästä Nykiin! Siellä varmaan pitäisi olla vähän kauemmin että pääsisi kunnon tunnelmiin, shoppailu taitaisi tulla vasta kakkosena :)

Zanni kirjoitti...

Minä kaipaan tuonne jo nyt, vaikka vasta kesällä siellä olin. Sinne vois oikeesti jäädä hetkeks asumaan, niin sais tunnelmasta kiinni. Minun viikon reissuni oli aikamoinen pintaraapaisu. :) Ikävä...

Kiitos ihanasta postauksesta. Ehkä tämä ihan pikkaisen hillitsi matkakuumetta.

Anu kirjoitti...

Itsekin kirjoittelin keväällä NY-reissuni jälkeen, että se oli aika uuvuttava paikka ja pisti pään sekaisin, enkä oikein tiedä, mitä siitä ajattelisin... ja nyt mulla on tauoton ikävä sinne takaisin. Mutta olet kyllä oikeassa tuossa, että siellä pitäisi asua hetki, turistina ei oikein ehdi eikä tajua mennä minnekään.

Minäkin olisin halunnut Coney Islandille, mutta käsittääkseni siellä ei olisi ollut maaliskuussa juuri mitään nähtävää, joten jätimme väliin.

Mitä ruoan hintaan tulee, siitä olen vähän eri mieltä, minusta se oli laatuunsa nähden todella kohtuuhintaista useimmissa paikoissa. Riippuu tietenkin siitä, mitä pitää kohtuuhintaisena - meiltä meni ruokaan vähintään 50e päivässä, kun tykkäämme syödä matkoilla hyvin.

secretary kirjoitti...

Mullekin jäi erilainen kuva ruoan hinnasta. Söimme ravintoloissa usein noin viidellä eurolla per nenä. Tosin taidamme olla aika taitavia löytämään ne sivukatujen huokeammat ravintolat, ja toisaalta satuimme mestoille kun dollari oli halvimmillaan.

Ihana kaupunki se todellakin on, ensimmäinen matka ei varmasti jäänyt viimeiseksi!

kirsikka kirjoitti...

Bea, kannattaa ehdottomasti lähteä! Itsekin lähtisin kyllä ehkä johonkin muualle shoppailulomalle, tuolla on niin paljon muutakin tekemistä :)

Zanni, olkaas hyvät :) Muakin kiinnostaisi kyllä kokeilla tuolla asumista jonkin aikaa! Saas nähdä, tuleeko sellainen tilaisuus joskus.

Anu ja Secretary, joo en siis tarkoittanut ravintolaruoan hintaa vaan ruokakauppojen hintoja. (Tein parista tutusta tuotteesta hintavertailua Manhattanilla ja Brooklynissä ja Manhattan-lisä oli paikoin jopa 200%!!) Ravintoloiden hintoja me ei oikeastaan edes katseltu, koska oli alusta asti selvää että matkabudjetti on muita asioita varten. Mutta tosiaan ainakin leipomoissa ja deleissä ruoka oli hintaansa nähden paljon laadukkaampaa ja monipuolisempaa kuin täällä meillä päin!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos hyvästä postauksesta, olen ite menossa marraskuun alussa ja nyt alko vähän jänskättään.

anni kirjoitti...

oi vitsi ku oli kiva lukee ja kattoo kuvia ku olin nykissä kesällä. me kyllä löydettii 5th avenuelta yks vintage kauppa, cheap jack's tms. ei kyllä ollu halpaa. mut tosi ihania vaatteita, laukkuja, aurinkolaseja, koruja ja kenkiä siellä oli.

Anonyymi kirjoitti...

Kyseessä on kyllä aivan mahtava kaupunki! Itse olin elokuussa Nycissä, eikä kyllä jää viimeiseksi reissuksi sinne! :) Olen kyllä samaa mieltä siitä, että matkakohteet on aina mukava ns.'ottaa haltuun', jolloin tietää nähneensä suunnilleen alueen, tärkeimmät nähtävyydet jne. ja näin saa kokonaiskäsityksen kohteesta, kuten jossakin lomakohteessa Euroopassa. Nycistä jäi itsellenikin osittain sellainen epämääräinen fiilis, tietoisuus siitä, että vaikka mitä on vielä näkemättä, kun miljoonakaupunkia ei otetakaan haltuun ihan noin vain :D Toisaalta ehkä juuri se onkin yksi seikka, joka tekee Nycistä niin kiinnostavan, kansainvälisen ilmapiirin ohella, se, että voit aina löytää jotakin jota et ole vielä aiemmin kokenut :)

Anonyymi kirjoitti...

Totesin itsekin kesällä miten mukava ja yllättävän helppo kaupunki on kyseessä :) Ihania kuvia sinulla, oli kiva katsella tuttuja katuja, haluu takas!

Mutta miten minun käsitykseni New Yorkin oravista on ihan eri? Minusta ne kaikki oli vain ihan jossain höyryissä, eikä tullu lähellekään :D

Cherry Blossom kirjoitti...

Ihanan asiapitoinen New York-katsaus, reissaajan unelmapostaus :) Teksti antaa uutta perspektiiviä omaan New York-kuvaan, kiitos siitä.

pinnia kirjoitti...

Ah, Nykiin matkustaminen on aina ollut sekä mun että äitini haaveena, ja äitini armeliaana lupasikin mut joskus sinne viedä. Sitä odotellessa.. Tämä postaus nimittäin nosti kiinnostusta kyseistä kaupunkia kohtaan vielä lisää, eikä laskenut yleistä matkakuumettakaan asteellakaan. ;D

iina kirjoitti...

Mulla kävi ton Pariisin kanssa samalla tavalla ku sulla ja NYlla. Jotenkin olin odottanut jotain ehkäpä ihmeellistä Pariisista ja se oli aika pettymys. Tosin me (opiskelijoina) asuttiin ihan kaupungin ghetossa, jossa oli kiva kun yks mies tapettiin B&B paikan eteen just saapumisyönä. Kyllä mä oon enemmän lontoogirl :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei, tiedätkö mikä ton kaupan nimi on, mistä sulla on toi kuva, jossa on neonvärisiä korkkareita? :) Harlemissa sijaitsee siis?

Anonyymi kirjoitti...

Huippu postaus. Ollaan ite lähössä taas helmikuussa ja kuume nousee koko-ajan. Yhdestä asiasta olen kuitenkin erimieltä...



Ei pidä paikkaansa. Sama väri tarkoittaa aina yhtä ja samaa linjaa, mutta samaa linjaa käyttää 1-4 eri tunnusta esim. B,D,M ja F käyttävät kaikki ns. keltaista linjaa. Näiden junien lähtö ja määrä-asemat ovat vain eripaikoissa
ja ne pysähtyvät hieman eri tavoilla "local tai express"

Selkeä systeemi jokatapauksessa ja kaikki nuo samaa linjaa käyttävät junat ja niiden lähtö/määrä asemat selviävät hyvin metrokartasta.

Pysähtyvässä junassa taasen lukee onko se paikkuri vai pika.

Hyviä reissuja vaan kaikille.

http://www.mta.info/nyct/maps/submap.htm

Poke